tiistai 30. kesäkuuta 2015

Mix max

Olen ollut hitaasti syttyvä maksimekkojen suhteen... kunnes silmiini sattui Plus-kokoinen mekko Burdassa 5/15. Ihastuin sen raitojen kodisteluun ja merifiikseen välittömästi. Sopiva kangaskin löytyi Eurokankaan palalaarista edulliseen hintaan. Pienentelin sitten vaan siltä täältä. Jätin "alupaidan" ja taskut pois. Ensimmäisen lähinnä siitä syystä, ettei mulla ollut sopivan väristä kangasta siihen ja jälkimmäisen, koska en jaksanut alkaa värkkäämään tän ihanan mutta ah niin lirun kankaan kanssa.


Helmaosasta ei alunperin pitänyt tulla poimutettu, mutta kun se peittää jäätelöpömpön paremmin, niin sellainen siis. Helman päädyin kääntämään silitettävällä nauhalla ja kaksoistikkaamaan. Harkitsin ensin raakareunaakin, mutta se olisi käpertynyt rullalle. Alla pitää pitää jotain toppia. Kaula-aukko ja hihat on kantattu mekkotrikoolla.


Olen saanut tehtyä itselleni muutakin, nimittäin pari paitaa. Lisäksi olen surauttanut pienelle prinsessalle vauhdikkaan täyskellomekon (kuva lopussa). Sadepäivistä on edes jotain iloa, kun saa ommella.


Kummankin malli on oma sovellus. Tässä ekassa olen käyttänyt mekon yläosaa ja tehnyt helmasta kaarretun, takaa pidemmän ja edestä lyhyemmän.


Toka paita on lepakkohihainen. Se on Eurokankaasta löydettyä palmukuvioista viskoositrikoota. Tein tällä kertaa suoran helman ja veettömän kaula-aukon.



Malli on hiukan tärähtänyt, vai onko se kuvaaja?

Lopuksi iloisia kuvia onnellisesta kellohelmasta. Lisää heiluvia helmoja löytyy täältä.




lauantai 27. kesäkuuta 2015

Kalaisaa

Käytiin Minean kanssa Marimekon myymälässä. Siellä olis ollut ihana kalatyyny meidän paattiin. Mutta mutta, en tosiaankaan osta veneeseen kuudenkympin tyynyä. Nää ei nyt ihan hauilta näytä, mutta kaikki matsku löytyi kaappien kätköistä, kun vaan rohkeesti yhdisteli vakosamettia, trikoota, puuvillaa ja fleeseä. Minusta näistä tuli vallan mainiot kainalokalat veneeseen.


Trikoon taakse silitin tukikangasta. Tässä ekassa tyynyssä on taustana vakosamettia. Kalan pää on pilkullista puuvillaa (kierrätetetty vanhasta lasten pussilakanasta), vartalo on Majapuun Digikolmio-trikoota ja pyrstö Marimekon Siirtolapuutarhaa.


Kummassakin tyynyssä on takana tarrakiinnitys. Toinen tyyny on vihreää fleeseä. Kalan pää on vaaleanpunaista lakanaa, vartalo PaaPiin Jussi-jerseytä (eiks olekin aika suomuisa kuosi?) ja pyrstö Majapuun Digikolmioita. Tyynyt on kooltaan 60 cm x 36 cm.


Kala on mun suurta herkkua. Huomenna voiskin piipahtaa kalakaupassa.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Seesaw hukassa

Luulin, että mulla on se Ottobre, jossa on Seesawn kaava, eli OB 3/12. No eipä ollut, ja kun ompeluinspis iskee, ei siinä jouda odottamaan seuraavaa päivää. Kaava piti siis piirtää itse. Onko muut yhtä malttamattomia vision saatuaan?

Hiha onnistui ihan hyvin paitsi että käsiaukko saisi olla hiukan pienempi. Tein helmasta kaarretun. Se on edestä korkeammalla ja takaa pidempi. Heppakangas (oikealta nimeltään Metsän karkelot) on kirppislöytö. Sitä ei riittänyt takakappaleeseen. Onneksi Käpyseltä tilattu toffeen värinen jersey sattui olemaan samaa sävyä kuin heppakankaassa.




Applikoin taakse heppakankaasta yhden karkin.

Pyörähdettiin tänään kirjastossa ja kuten arvata saattaa, Ottobren numero 3/12 on jollain lainassa.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Pääskysestä ei päivääkään

Netti on ihania lastenkankaita pullollaan, mutta mekkokangasta itselle saa oikein etsimällä etsiä. Lopulta silmiini osui Verson Puodin Vapaa kuin taivaan lintu. Pihiys kuitenkin iski enkä raaskinut sitä heti tilata. Kerrankin hyvä niin, sillä viikkoa myöhemmin huomasin, että puodin kaikki kankaat olivat alessa - se oli menoa se.



Kangas osoittautui täydelliseksi haaveilemaani leveähelmaiseen mekkoon. Se on paksuhkoa, mutta joustavaa, ja linnut lentelevät joka suuntaan mahdollistaen kankaan tehokkaan leikkaamisen. Lisäksi kangas on extraleveää, joten 2 metriä riitti mekkoon vallan mainosti. Mekon yläosa on Burdan tilauskaavalla tehty. Olen muokannut kaavaa niin, että kaula-aukko on peräti 4 cm pienempi. En ymmärrä, miten se Burdan mallikuvassa näyttää niin pieneltä, kun mulla se on räävittömän iso. No, se asia on helppo korjata, ja muuten kaava on minulle täydellinen. Alaosaksi tein kaavasta poiketen puolikellon, johon väsäsin sivusaumoihin taskut. Kaula-aukko ja käsiaukot on huoliteltu samaisella mekkotrikoolla. Helma on käännetty liimapaperia apuna käyttäen ja tikattu kaksoisneulalla. En vois kuvitellakaan kääntäväni enää mekon helmaa ilman silitettävää liimapaperia. Olin varautunut laittamaan piilovetoketjun sivusaumaan, mutta mekko sujahtaa päälle hyvin ilmankin. Vyötärösaumaan syötin saumuroidessa Framilonia, jotta vyötärö pysyis paremmin kapoisena. Se, kuinka paljon sitä framilonia pitää venyttää, on mulle ihan täys mysteeri. Yritän sitä pikkasen jarruttaa ommellessa. Kai senkin oppii tuntemaan, kun käyttää Framilonia enemmän.





Näin toissapäivänä ensimmäisen pääskysenkin. Jospa ilmat tästä lämpenis, kun heinäkuulle päästään ja vois pitää mekkoja vaikka joka päivä. Ja näin ne helmat heiluu.


torstai 11. kesäkuuta 2015

Koruja, koruja, koruja

Voitin Pikku Piltin arvonnassa pitkän pätkän korukuvioista trikoota. Tyttö julisti kankaan nähdessään, että haluaa siitä mekon. Too bad, sillä minä halusin vaihteeksi jotain itselleni ja lisäksi tämä väri sopii mulle. Kiitokset vielä Pikku Piltti! Kangas on todella laadukasta, joustavaa ja mukavan laskeutuvaa. Ideoita (mekko, t-paita, makkarankuorimekko...) aikani pyöriteltyä päädyin tekemään itselleni rennon paidan, jossa voi syödä koko kesän jäätelöä tarvitsematta vetää vatsaa sisään.

Laitoin kankaan leikatessa vinoon, jotta helmet eivät kulkisi ihan vaakasuorassa. V-aukko oli hiukan hankala kantata, joten jatkossa teen varmaan pyöreän kaula-aukon. Kaavana mulla oli kaapista löytyvä ostopaita, joka on vähän tän mallinen. Kuvaajana toimi 4-vuotias mussukkani.