lauantai 11. maaliskuuta 2017

Odotettavissa ukkoskesä

Kesämekkojen ompelu on virallisesti alkanut. Eihän tässä hyvänen aika ole enää kuin pari kuukautta ja on kesä. Tässä värikkäässä kankaassa on kaikki: kukkia, sateenkaaren värit, sadepisaroita ja ukkosta. Ekaksi mieleen tulee kyllä 70-luku ja Peace&Love.



Yläosassa on käytetty kaavana Ottobren Giant applea (3/14), vaikka siinä loppuvatkin koot jo 104 senttiin. Alaosassa on ihan vaan levenevä peplum-tyylinen pitkä helma. En osaa vielä oikein tuota foliopainantaa. Mun foliokuvat ei vaan tartu! No, onhan tuota tuossa jo tarpeeksi ja kai siitä näkee, että se on salama.










lauantai 4. maaliskuuta 2017

Oispa jo kesä

Pyörittelin Selian simpukka-aiheista kangasta päivän miettien, mitä siitä tehdä. Mielikuvissani oltiin rannalla tai veneessä, ja aallot kohisivat. Veneessä mekot on  hankalia, sillä pelastusliivin remmi tulee jalkojen välistä. SHORTSIHAALARI, siinäpä se. Googletin kuvia netistä ja tielleni osui tämä ilmaiskaava. Se on 4-vuotiaan kokoiselle, mutta lisäsin hieman yläosaan pituutta ja reilummat saumavarat, niin koko alkoi näyttää oikealle. Kaula-aukossa ja vyötäröllä on kuminauhat. Puku sujahtaa siis helposti päälle.





Röyhelöt suojaavat olkapäitä ainakin hieman paremmin kuin pelkät narut.



 
Tyttökin on haalariin tyytyväinen, sillä perhoshihat tekevät siitä vähän mekkomaisen. Ehkä tämmöisen voisi tehdä myös pussihihavariaationa.









keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Mustavalkoista

Joskus elämä on mustavalkoista. Hommahuoneen lokakuun haasteväri on musta. Se on väri, jota tulee käytettyä, vaikkei se mun ihon kalvakkuuteen oikein edes sovi. Olen marinoinut jo pienen ikuisuuden tätä Verson Puodin mustavalkoista Paratiisin puutarhaa neuloksena ajatuksena tehdä jonkinlainen takki.
 
Haasteen myötä sain motivaatiota tarttua toimeen, mutta en enää halunnutkaan kankaasta takkia vaan Ottobren Relaxed-mallisen tunikamekon. Hihoista tein mustat, etten ihan hukkuisi kuosiin. Löysin paikallisesta, eli Ippalasta (tosin Verson Puotikin on paikallinen kangaskauppa) mustaa joustocollegea, joka sopi paksuudeltaan kutakuinkin yhteen Verson Puodin neuloksen kanssa. Kuvion kohdistus taskujen kohdalla oli haasteellista, mutta onnistui lopulta ihan tyydyttävästi.




Miten mun tukka on ihan omituisesti tuossa kuvassa?

Ylijäämäriekaleesta surautin tirppuselle tarpeeseen kaulurin. Malli on ihan oma neroleimaus. Kangas joustaa sopivasti, joten kaulurin voi vetää rinkulana pään yli. Siinä ei ole mitään kiinnitysmekanismia. Edessä on tuollainen pieni huivimainen lipare suojaamassa. Hiukan meinas taas naurattaa kääntövaiheessa, kun eihän sitä rinkulaa voikaan ihan noin vain saumuroida nurjalta ympäri ja kääntää. Mun aivot ei mitenkään tajua tuota. Ratkominen sen sijaan sujuu jo kuin toinen luonto.

 



sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Suurisuu

Tiedättehän ne lasten pöksyt, jossa on vetoketjusuu peffassa? Hauskan näköiset, mutta onko niissä mukava istua? Niistä sain kuitenkin idean tehdä huolisyöppömäisen tunikan/mekon.



Trikoon sijaan käytin vähän jämäkämpää joustocollegea, jotta isohampainen vetoketju ei olisi liian jäykkä ja raskas. En löytänyt mistään vetoketjua, joka olisi ollut hampaiden osalta valkoinen, mutta ympäriltä punainen. Niinpä maalasin punaisella kangasmaalilla valkoisen vetoketjun kangasosan punaiseksi.

Kieli on tehty vaaleanpunaisesta glittericollegesta. Sen sisällä on jämäköittämässä vaahtomuovin pala. Ompelin sen käsin kiinni vetoketjun vetimeen.Tasku on vaaleanpunaista voimistelupukutrikoota. Se luistaa kivasti, joten sitä on helppo käyttää.


Silmien ruksit on tehty silityskalvosta. Minea piirteli iloisia lappusia ja keksi, mitä niiden toiselle puolelle kirjoitetaan. Siellä lukee yhdessä lapussa esim. olet tosi reipas ja kiva. Laput laitetaan maanantaina Suurisuun suuhun ja eskarikaverit saavat arpoa sieltä itselleen kehun. Toivottavasti se on lapsista kivaa.




sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Ruskaa

Hommahuoneen syyskuun värihaaste on ruskea. Ainoa ruskeaa sisältävä kangas kaapissa oli tämä Pehmiältä tilattu joustocollege Anemone.







En ollut vielä keksinyt, mitä siitä tekisin. Itselleni siitä jotain halusin, sillä tää kuparinruskea sopii mun väreihin. Sitten kauppoihin ilmestyi Ottobre woman 5/2016 ja näin Facebookissa jonkun sen Relaxed-mallilla tekemän mekon. Jotain tuollaista mun mielessä olikin ollut. Tein ensin mekosta aivan liian suuren, mutta sain sivusaumoista ottamalla mekkoa kapeammaksi. Mikään makkarankuori tästä ei kyllä tullut. Mun mies totesi mut nähdessään, että näytän ihan kuvaamataidon opettajalta. Tarkoitti sen kohteliaisuutena, joten otetaan se sitten sellaisena =). Eli siis taiteellinen, mielenkiintoinen, rohkea...




Kuvaajana toimi muuten meidän 5-vuotias eskarilainen <3

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Syksyn värejä

Lehdet vaihtaa väriä. Päätimme askarrella värikkäistä lehdistä ikkunataidetta. Tarvittiin vain kontaktimuovia ja kasa syksyn lehtiä. Askartelu on muutenkin kipeänä ollessa ihan kivaa puuhaa, kun ei telkkariakaan jaksa mahdottomasti katsoa.



Teimme pikapyrähdyksen pihalle poimimaan lehtiä. Marja-aroniat vaihtaa värinsä viimeiseksi. Eskarilaisen uudessa mekossakin on enemmän väriä kuin meidän aroniapensaissa. Vihreiden lehtien seasta löytyi kuitenkin jo mahtavan punaisia ja oransseja yksilöitä. Keltaisimmat saatiin virpiangervosta.




Mekkokangas on Art Galleryn ohutta trikoota. Kaavana jo kolmatta kertaa Mainion mekosta kopioitu malli. Kangistun kaavoihin helposti. Kun joku malli tuntuu soppelilta ja kivalta, käytän sitä seuraavat sata kertaa, joten ette oo vielä nähneet lähellekään viimeistä tän mallista mekkoa.
 

Valo siivilöityy kivasti lehtien läpi.  Lehdet on siis kahden kontaktin välissä, eikä liimattu suoraan kontaktimuovilla ikkunaan kiinni.



perjantai 2. syyskuuta 2016

Pisaroi

Kesämekkojen kausi on lyhyt, ja syksy tuoksuu jo kaikkialla. Talveen varaudutaan pitkillä hihoilla. Tämä pisarakuosinen (oikeasti kuosin nimi on Virta) mekko on nyt jo toinen tällä samalla Mainion mekosta inspiksensä saaneella kaavalla.

Mekon idea on se, että se on koottu kuin kahdesta eri mekosta. Etuosa on A-linjainen...




mutta takaosa onkin koottu kahdesta eri kappaleesta, ja alaosa on rypytetty poikkisaumaan. Lisäksi takaosa kaartuu keskeltä pidemmäksi.


Tänään oli illalla aika lämmintä. Syksy on suosikki vuodenaikani.


Tässä vielä se eka tekele. Tästäkin tuli kiva eskarimekko. Ulkona otetut kuvat vaan on näemmä paljon parempia kuin sisällä otetut.





PS. Mies leikkaa meidän nurmikkoa parhaillaan =D