Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mekkotehdas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mekkotehdas. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. toukokuuta 2014

Kevyitä kesämekkoja

Satuin löytämään ohutta puuvillaa, täydellistä Mekkotehtaan mekkoihin. Hillitsin itseni, en ostanut kaikkia kuoseja, vain kahta. Niistä syntyi kaksi Katariinaa: yksi Minealle ja yksi serkkutytölle Ainolle.


Kaavaa on muokattu sen verran, että tein takapaneelista korkeamman suojaamaan selkää auringolta paremmin. Vihreä on kokoa 116 ja musta-valkoinen 98/104.


Lisää kuvia mekkoblogissani kolttu tai kepponen.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kesää kohti

Yritän jouduttaa kesää tekemällä mekkoja. Tämä eka on Mekkotehtaan Katariina ihanan pehmeästä Paratiisin puutarha -puuvillasta. Hengarikuvissa mekot näyttävät oranssimmalta, kuin mitä oikeasti ovat. Livenä mekot ovat tuollaisia lämpimän keltaisia, kuten sovituskuvissa.




Ja toka on Mekkotehtaan singoalla Orelma Onerva-trikoosta hitusen kavennettuna. Ihana tämäkin. Minea olis halunnut tähän taskut, mutta mulla ei satu olemaan sopivan punaista trikoota. Ehkä tää on parempi ilman.




sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Ruuhka-aika



Miksi ostaa, jos voi tehdä itsekin? Ihan niinkuin nää vaatteet tulis halvemmaksi itse tehtyinä. No, tässä tapauksessa kyllä, sillä Minean himoitsema Me&I automekko maksaa 29 e ja tämä autot-joustofrotee maksoi Metsolan ysmyissä muistaakseni 14 e/metri. Mekkoon meni puolet tuosta, eli 7 e + kuminauhat, langat ja jämäpalat taskuihin. Mun laskutaidoilla hinnaksi tulee n. kolmannes peacebuses-mekon hinnasta. No, eihän tää tietty ole samanlainen, eikä mikään merkkivaate (paitsi että ompelin oman merkkini taskuun), mutta Minea tykkää ja äiti pääsi toteuttaan itseään. Taskut lisäsin Minean toiveesta. Kaavana on Mekkotehtaan Orelma n. 5 cm kaavaa kapeampana. Joustofrotee ei tosiaankaan laskeudu yhtä sulavasti kuin ohut puuvilla. Pienen ratkomisen ja saksimisen jälkeen tästä tuli kuitenkin juuri sopiva.  Vai miltä näyttää?





... niin ja tää on uniikki.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Lisää Katariinaa

Tein kesällä äidille lahjaksi tunikan. Kangasta jäi pätkä jäljelle ja nyt se sai kunnian päästä Mekkotehtaan Katariinaksi.


Ompelin alle aluhameen miehen vanhoista kauluspaidoista, sillä tää Marimekon kangas on melko ohutta. Yläosassa se ei haittaa, sillä kangas on aika paljon rypyllä, mutten halunnut pikkareiden näkyvän läpi. Minea ihastui uuteen mekkoonsa. Olisipa jo kesä. Samainen mekko on myös näytillä toisessa pelkästään mekkoihin keskittyvässä blogissani kolttu tai kepponen. Siellä on myös mekkoarvonta, joten käykäähän osallistumassa.




sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Mekkotehtaan Katariina (Puudelit)

Sain vihdoinkin kirjastosta lainaan Mekkotehtaan. Ensimmäisenä kokeiluun pääsi Katariina koossa 98-104. Oli aika haastavaa saada kuminauhat sopivan mittaisiksi. Minealle sopivat mitat ovat: etuosan ja takaosan kuminauha 10 cm, hihojen kaulaosan 13,5 cm, hihansuun 20 cm, vyötärön ympärys 53 cm. Kankaana on Viljamin Puodin Puudeli-trikoota. Laukun olen tehnyt jo aiemmin.


Avasin uuden blogin, johon keräilen pelkästään vaan mekkoja: kolttu tai kepponen