Kalaisaa

Käytiin Minean kanssa Marimekon myymälässä. Siellä olis ollut ihana kalatyyny meidän paattiin. Mutta mutta, en tosiaankaan osta veneeseen kuudenkympin tyynyä. Nää ei nyt ihan hauilta näytä, mutta kaikki matsku löytyi kaappien kätköistä, kun vaan rohkeesti yhdisteli vakosamettia, trikoota, puuvillaa ja fleeseä. Minusta näistä tuli vallan mainiot kainalokalat veneeseen.

Trikoon taakse silitin tukikangasta. Tässä ekassa tyynyssä on taustana vakosamettia. Kalan pää on pilkullista puuvillaa (kierrätetetty vanhasta lasten pussilakanasta), vartalo on Majapuun Digikolmio-trikoota ja pyrstö Marimekon Siirtolapuutarhaa.

Kummassakin tyynyssä on takana tarrakiinnitys. Toinen tyyny on vihreää fleeseä. Kalan pää on vaaleanpunaista lakanaa, vartalo PaaPiin Jussi-jerseytä (eiks olekin aika suomuisa kuosi?) ja pyrstö Majapuun Digikolmioita. Tyynyt on kooltaan 60 cm x 36 cm.

Kala on mun suurta herkkua. Huomenna voiskin piipahtaa kalakaupassa.

Seesaw hukassa

Luulin, että mulla on se Ottobre, jossa on Seesawn kaava, eli OB 3/12. No eipä ollut, ja kun ompeluinspis iskee, ei siinä jouda odottamaan seuraavaa päivää. Kaava piti siis piirtää itse. Onko muut yhtä malttamattomia vision saatuaan?

Hiha onnistui ihan hyvin paitsi että käsiaukko saisi olla hiukan pienempi. Tein helmasta kaarretun. Se on edestä korkeammalla ja takaa pidempi. Heppakangas (oikealta nimeltään Metsän karkelot) on kirppislöytö. Sitä ei riittänyt takakappaleeseen. Onneksi Käpyseltä tilattu toffeen värinen jersey sattui olemaan samaa sävyä kuin heppakankaassa.

Applikoin taakse heppakankaasta yhden karkin.

Pyörähdettiin tänään kirjastossa ja kuten arvata saattaa, Ottobren numero 3/12 on jollain lainassa.

Pääskysestä ei päivääkään

Netti on ihania lastenkankaita pullollaan, mutta mekkokangasta itselle saa oikein etsimällä etsiä. Lopulta silmiini osui Verson Puodin Vapaa kuin taivaan lintu. Pihiys kuitenkin iski enkä raaskinut sitä heti tilata. Kerrankin hyvä niin, sillä viikkoa myöhemmin huomasin, että puodin kaikki kankaat olivat alessa - se oli menoa se.

Kangas osoittautui täydelliseksi haaveilemaani leveähelmaiseen mekkoon. Se on paksuhkoa, mutta joustavaa, ja linnut lentelevät joka suuntaan mahdollistaen kankaan tehokkaan leikkaamisen. Lisäksi kangas on extraleveää, joten 2 metriä riitti mekkoon vallan mainosti. Mekon yläosa on Burdan tilauskaavalla tehty. Olen muokannut kaavaa niin, että kaula-aukko on peräti 4 cm pienempi. En ymmärrä, miten se Burdan mallikuvassa näyttää niin pieneltä, kun mulla se on räävittömän iso. No, se asia on helppo korjata, ja muuten kaava on minulle täydellinen. Alaosaksi tein kaavasta poiketen puolikellon, johon väsäsin sivusaumoihin taskut. Kaula-aukko ja käsiaukot on huoliteltu samaisella mekkotrikoolla. Helma on käännetty liimapaperia apuna käyttäen ja tikattu kaksoisneulalla. En vois kuvitellakaan kääntäväni enää mekon helmaa ilman silitettävää liimapaperia. Olin varautunut laittamaan piilovetoketjun sivusaumaan, mutta mekko sujahtaa päälle hyvin ilmankin. Vyötärösaumaan syötin saumuroidessa Framilonia, jotta vyötärö pysyis paremmin kapoisena. Se, kuinka paljon sitä framilonia pitää venyttää, on mulle ihan täys mysteeri. Yritän sitä pikkasen jarruttaa ommellessa. Kai senkin oppii tuntemaan, kun käyttää Framilonia enemmän.

Näin toissapäivänä ensimmäisen pääskysenkin. Jospa ilmat tästä lämpenis, kun heinäkuulle päästään ja vois pitää mekkoja vaikka joka päivä. Ja näin ne helmat heiluu.

Koruja, koruja, koruja

Voitin Pikku Piltin arvonnassa pitkän pätkän korukuvioista trikoota. Tyttö julisti kankaan nähdessään, että haluaa siitä mekon. Too bad, sillä minä halusin vaihteeksi jotain itselleni ja lisäksi tämä väri sopii mulle. Kiitokset vielä Pikku Piltti! Kangas on todella laadukasta, joustavaa ja mukavan laskeutuvaa. Ideoita (mekko, t-paita, makkarankuorimekko...) aikani pyöriteltyä päädyin tekemään itselleni rennon paidan, jossa voi syödä koko kesän jäätelöä tarvitsematta vetää vatsaa sisään.

Laitoin kankaan leikatessa vinoon, jotta helmet eivät kulkisi ihan vaakasuorassa. V-aukko oli hiukan hankala kantata, joten jatkossa teen varmaan pyöreän kaula-aukon. Kaavana mulla oli kaapista löytyvä ostopaita, joka on vähän tän mallinen. Kuvaajana toimi 4-vuotias mussukkani.

Kattokruunu

Minealla mulla on leikkimökki, mulla on vihdoinkin leikkimökki. Oon kilvan ampiaispariskunnan kanssa sisustanut sitä. Siitä on tulossa söpö, joten ei ihme, että ampparitkin on iskeneet siihen silmänsä. Tänään väkersin mökkiin kattokruunun. Tarvikkeena mulla oli vanha pöytälampun metallinen varjostinkehikko, pinkkiä maalia, metallilankaa (ohutta ja paksumpaa) kirpparilta haalittuja "kristalleja" ja perhosvaloköynnös sekä pari rasiallista muovikristalleja Prismasta. Ensin maalasin kehikon pinkiksi. Sen kuivuessa rupesin pujottelemaan kristalleja metallilankaan... ja tällainen siitä sitten tuli:

Tässä muutama kuva leikkimökistä. Tarkoitus on tehdä ikkunasta vielä avattava, jotta mökissä voi leikkiä kioskia.Teinipoikani on tehnyt tuon pöydän joskus koulussa puutöissä. Nyt se tosin sai herkumman värin pintaansa. Hyllyjen virkaa toimittavat puulaatikot on Bauhausista. Maalasin ne ja mun mies sai kunnian kiinnittää hyllyt seinälle.

Sohvasängyn alla olevat muovilaatikot on saaneet koristeeksi hamahelmistä tehdyt prinsessakuvat. Pinkki matto on kirpparilta. Pajukori  maalattiin samalla pinkillä kuin jakkaratkin.

Katossa roikkuu lampun lisäksi muutama kirpparilta löytynyt huopaperhonenkin. Seinälle ompelin viirinauhan.

Pöytämaja

Minealla on tänään kevään viimeinen päiväkotipäivä. Jotenkin mun on ollut aina vaikea keksiä lahjoja hoitajille, joten olen ottanut tavaksi viedä päiväkotiin kesäloman alkajaislahjaksi jotain yhteiseen käyttöön. Idea pöytämajasta on kai kypsynyt mielessä jo pitkään ja viime yönä se sitten valmistui. Aamulla hiippailimme Minean kanssa laittamaan majan paikoilleen ennen aamupalan alkua. Mineasta oli todella jännittävää, että meillä oli yllätys kaikille. Kuvat on hieman kökköjä. Akku loppui ja sain vain nämä otettua. Varoitus silitysintoilijoille: maja on kassista otetun ryttyinen.

Maja on puuvillakangasta ja kestää pesun. Kukat on tehty askarteluhuovasta ja ne irtoavat napeista. Ajattelin, että pikkuiset voivat harjoitella napittamista. Oli tarkoitus tehdä vielä johonkin kori, johon kukat voisi laittaa, mutta aika loppui kesken. Perhonen on tehty silityskalvoilla. Oviaukko on kantattu kukallisella kanttinauhalla. Niitä löytyi ihana valikoima Eurokankaasta.

Toiselle sivulle tein ikkunan. Kehys on askarteluhuopaa. Laitoin kaksi päällekäin niin, että kangas jäi siististi kehyksen sisään.

Juuri ennen viimeistä saumaa tajusin, että olisi varmaan paras jättää yksi nurkista avonaiseksi, jotta kankaan saa ujutettua pöydän päälle helpommin. Koska minulla ei ollut kotona juuri samanlaista pöytää (toki olin ottanut mitat päiväkodin pöydästä), aamulla hiukan jänskätti, että tulikohan sopiva. No, sopiva tuli. Toivottavasti lapset tykkää. Kiitokset vielä Päiville, Saanalle ja Sebastianille kuluneesta vuodesta!

Kesähaalari

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että jumpsuitit ja vastaavat ovat hankalia varsinkin vessakäynnillä. Sitten silmiini osui Heidi & Finnin hurmaaa kesähaalari. Kaava näytti sen verran helpolta, että arvelin pystyväni sen itsekin piirtämään. Ihan tismalleen samanlaistahan tästä ei tietenkään tullut, mutta varsin kelpo versio. Haaraosa on samananlainen edestä ja takaa, joten käytännössä tämän voi pukea päälle kummin päin vain. Kukikas-trikoota oli jäänyt vielä jemmaan pala omasta mekostani.

Toisen puolen kappaleet menevät ristiin, joten puvun voi riisua ilman vetoketjuja tai nappeja. Kaula-aukon kanttaukset on tehty joustopitsillä. Alla on vaakasauma ja rypytyksiä. Lahkeet on sivusaumattomat.